tiistaina, lokakuuta 30, 2007

tutkijanelämää, MaE

Yksi tutkimuspaperini täyttää tässä kohta kolme vuotta, joten olen päättynyt saada sen viimein valmiiksi. Noh, en nyt ihan kolmea vuotta ole samaa paperia kirjoittanut mutta samasta teemasta eri versioita kylläkin. Onneksi viime aikoina on ollut aika vähän oheisohjelmaa, joten olen jopa ehtinyt keskittyä paperin kirjoittamiseen.

Outoa tässä hommassa on, että unohdan huomattavan määrän asioita, kun keskityn tutkimukseen, vaikka sekalaisia menoja on huomattavasti vähemmän. Olen muun muassa unohtanut palauttaa kirjaston kirjat ja maksaa laskut. Ilmeisesti on päänsisäinen kovalevy ollut kovassa käytössä.

Lisäksi olen ihmetellyt, miten paperin viimeisten rivien kirjoittaminen voi olla niin uskomattoman vaikeaa. Vaatii ihan hirveää puserrusta saada homma rutistettua loppuun. Vein tänään paperin proffalle luettavaksi mutta keksin koko ajan lisää asioita, joita pitää vielä tarkastaa.


Sosiaalinen elämä on tosiaan ollut viime aikoina hiljaisempaa mutta onneksi marraskuussa on meidän tieteentekijöiden yhdistyksen 40-vuotisjuhlat. Minun hommakseni (hallituksen nuoremmasta päästä) tuli kutsukorttien askartelu ja postitus. Hih, koulutusta vastaavaa työtä.

maanantaina, lokakuuta 22, 2007

irrallisia huomioita

Oon kirjottanu viime aikoina APO:n oppimispäiväkirjoja ja tuntuu, että ihan pienestä ajatuksenpoikasesta pitää löpistä sivutolkulla. Senpä vuoksi en nyt löpise vaan heitän nämä muutamat huomiot ilman tilittelyä.

Tänään oli Wilhelmiinan minestroonikeitossa tilliä. Tilli ei sovi siihen ruokaan.

Olin tuossa joku viikko sitten kokoomusopiskelijoiden saunaillassa. Siellä oli paljon uusia kykyjä, joista kaksi jäi erityisesti mieleeni. Eräs tyttö, joka oli tosi harmissaan, kun ei tullut saunakamppeita mukaan. Kertoi, että saunoo kyllä muuten aina. Samaan seurueeseen kuului myös eräs nuori mies, joka tykkää Euroviisuista. Mitäs luulet, Jarkko, tarvitaanko meitä vielä tuossa yhdistyksessä?

Ootteko nähny uusimman Tiedonjyvän kansikuvan? On muuten aika pelottava. Tuunanen, Maarit Valo ja pääsihteeri haravoivat iloisesti.

Jossain keskustelussa tuli esille: mitä järkeä on tuloksellisuusohjelmassa ja palvelukeskuksissa, kun yliopistolakia ollaan muuttamassa? Lakimuutoksen myötä yliopistolla ei ole enää virkamiehiä vaan työsopimussuhteisia työntekijöitä. Silloinhan me kaikki voidaan saada potkut eikä mitään tuloksellisuusohjelmia ja palvelukeskusvirityksiä tarvita.

Niin, ja vielä tuli mieleen, että Simo Pöyhönen on ehdolla edustajistovaaleissa.

perjantaina, lokakuuta 19, 2007

strategia ja vaalit, JYY

JYY:n strategiaprojekti alkaa kääntyä loppusuoralle - onneksi! Viime viikolla saimme jonkinlaiset versiot kasaan ja luonnos lähetettiin luottamushenkilöille ja työntekijöille kommentoivaksi.

Mun vastuulla oli kirjoittaa JYY:n palveluista. Huh huh. Se oli aika paha homma, koska palvelut ovat aikas keskeinen juttu. Kirjotin aika lyhyesti ja tavoitteiden muotoilukin jäi vähän vaiheeseen. Odottelen mielenkiinnolla kommentteja. Toivottavasti saadaan siihen vielä lihaa luiden ympärille ja tavotteita terävöitettyä.

Voi kuitenkin olla, että strategian kommentointi jää vähemmälle, kun vaali lähenevät. Lievää vaalitunnelman kohoamista on jo ollut havaittavissa.

Juttelin tällä viikolla muutaman kaverini kanssa - ja vähän olen ihmetellyt, että eikös me ollakaan kavereita. Yhdellä on herneenpalko nenässä ja toisella pinna kireellä. Linjasin tossa just keskiviikkona, etten kohta puhu enää kelläkään, jos kavereiden kanssa jutteleminen on nykyään tällaista.

Noh, vaalit on aina vaalit ja pieni hermostuneisuus on jopa tarpeen mutta onneks mä saan tällä kertaa vain naureskella takapenkillä. Niin, ja onhan mulla yks ääni kuten kaikilla muillakin JYY:n jäsenillä.

maanantaina, lokakuuta 15, 2007

opetusta, opintoja ja opinto-opasta

Saimme viime viikolla metodiopintojen harjoitukset onnistuneesti päätökseen. Keskustelut olivat mielenkiintoisia ja toivottavasti opiskelijoille jäi mieleen jotain ideoita omiin seminaaritöihin. Yritin kertoa määrällisen ja laadullisen tutkimuksen erilaisista lähtöoletuksista mutta luulen, että osa porukasta on edelleen sitä mieltä, että laadullinen tutkimus on humpuukia. Ehkäpä aineopintojen seminaarityöt eivät ole riittävän vakuuttavaa opetusmateriaalia.

Torstai ja perjantai hujahti APO:ssa. Oppimisryhmämme keskusteli kiivaasti läsnäolosta ja sen pakollisuudesta. Itse olin keskustelussa lintsarien puolella mutta ymmärrän nyt ehkä hieman paremmin, miksi jotkut pitävät läsnäolopakkoa perusteltuna ratkaisuna. Tämän lukuvuoden APO-HOPSini alkaa täsmentyä, mikä helpottaa oloa.

Viime viikolla oli myös palaveri kansantaloustieteen opetussuunnitelmasta. En päässyt tuohon palaveriin, joten nyt kirjotan ihan toisen käden tietojen varassa. Olimme aiemmin tehneet sellaisen huomion, että kurssien määrää olisi syytä karsia, koska meillä on niitä aika paljon. Palaverissa ei kuitenkaan oltu sitten ryhdytty karsintapuuhiin vaan lähinnä lisäilypuuhiin.

Oon tästä opetussuunnitelmaprosessista ihan pihalla, kun lähtöajatukseni ovat niiin kaukana monien muiden näkökulmista. En ymmärrä, miksi opinto-oppaassa ainoa liikuteltava yksikkö on kurssi ja miksi tietty kurssi sisältää tietyt asiat. Olen ilmeisesti vielä sen verran aloittelija, etten ole löytänyt niitä kansantaloustieteen pyhiä kirjoituksia, jotka kertovat, mitä kursseja on ehdottomasti opetettava ja mitä näkymätön käsi on määrännyt näiden kurssien sisällöksi. Täytyy jatkaa etsimistä...

torstaina, lokakuuta 04, 2007

opetusvideo, Agora

Eräs APO-opintojen hauskuus on oman opetuksen videointi, jota olen tällä viikolla harrastanut. Meinasin ensin vaipua epätoivoon käytännönjärjestelyissä mutta onneksi sain veljeni videokameran lainaksi, joten tekniikka on pelannut.

Olen opettanut tällä viikolla metodiopintojen harjoituksia, joissa perehdymme erilaisiin tapoihin tehdä tutkimusta. Opiskelijat ovat miettineet vastauksia harjoitustehtäviin ja arvioineet vanhoja seminaaritöitä. Minä olen lähinnä paasannut ja yrittänyt auttaa opiskelijoita jäsentämään erilaisia tutkimuksia.

Tätä paasausta on siis nyt videolla 2 x 60 min. Jouduin harjoituksissa puolustamaan laadullista tutkimusta, jota en ole päivääkään tehnyt. Eräs opiskelija kysyi myös, että kuuluuko mielestäni johtaminen yliopistoon. Välillä jo ehdin kiroilla, että kommenttini menevät videolla. Vielä en ole videoita katsellut mutta kaipa sekin pitää hoitaa.

Niin, ja tänään muuten kaksi opiskelijaa lähti luennolta kesken pois, koska oli kuulemma tilintarkastuksen maraton menossa. Enpäs olekaan moista nimeä Kauppakadun approbaturista vielä kuullut.

Ja muuten, APO on vähän niinkun HIV. Kirjoitan aina, että APO-opinnot, vaikka tuo viimeinen O tarkoittaa, että opinnot. Pitäisikö siis kirjottaa, että AP-opinnot?