Viikonloppu vierähti Latvian pääkaupungissa Rii(k)assa. Matkaa on suunniteltu Eurooppalaisen Keski-Suomen ja Jyväskylän Eurooppanuorten saunailloissa Latvian EU-jäsenyyden alkuajoista alkaen. Lukuisten vaiheiden jälkeen pääsimme torstaina vihdoin matkaan.
Perjantaille oli suunniteltu virallista ohjelmaa: vierailut suurlähetystöön ja parlamenttiin sekä paikallisten Eurooppanuorten tapaaminen.
suurlähetystössä opimme, että:
- kukaan ei tiedä millä Latvia elää
- EU-politiikan tärkeimmät teemat ovat Venäjä, energia ja koheesiorahat, institutionaaliset teemat eivät kiinnosta
- puolueet eivät ole ideologisesti järjestäytyneitä
- nuoriso ei vielä ihan tajua markkinataloutta vaan luulee, että rahaa saa pankista
Vierailuista viisastuneena keskustelimme yökaudet Latvian taloustilanteesta ja demokratiasta. Lisää virtaa keskusteluun tuli, kun parlamentissa kuulimme, että naisten (ja miesten) määrä parlamentissa ”is not an issue for us”. Tilanne kiukutti meitä siinä määrin, että suunnittelimme miekkaria demokratian ja tasa-arvon puolesta mutta se jäi kuitenkin uhoamisen asteelle.
Lauantaina oli ohjelmassa kulttuuriohjelmaa, kansantalouden tukemista pienellä shoppailulla ja yöelämään tutustumista. Löysimme mieleisemme baarin mutta kovin moni muu ei ollut löytänyt sinne.
reissun kohokohdat:
- omille teille lähteminen
- Jarkon absolutismi
- Even batman-laastarit
- Anun (ja Signen) hyvät jutut
- Marian ihku meikkipaletti
- Juhon tiukka vastus keskusteluissa
Kiitos matkaseurueelle! Enää tarvitsisi vain päättää, mitä matkaa suunnittelemme seuraavat 3 vuotta.
maanantaina, syyskuuta 29, 2008
maanantaina, syyskuuta 22, 2008
Suuri väittelyilta, Ilokivi
Kaupungin paras keskusteluohjelma keräsi taas perjantaina porukkaa Ilokiveen. Yritin etsiskellä seuraa väittelyiltaan mutta lopulta jouduin menemään sinne ihan yksinäni. Päätin, että pärjään, kun siellä on kuitenkin niin paljon tuttuja. Noh, hieman meni pieleen. Olen ilmeisesti jo niin ikivanha, että tuttuja oli ehkä yhden käden (okei, kahden käden) sormilla laskettava määrä. Järkkyä!
Ensin Anni Sinnemäki ja Aila Paloniemi väittelivät asevelvollisuudesta. Juttu jumittui aika pahasti eikä toisella väittelijällä ollut kovin montaa ajatusta asiasta. Opin kuitenkin (ja varmaan myös kaikki muutkin paikallaolijat), että asevelvollisuus ei koske koko ikäluokkaa. Vai onko sittenkin niin, että naiset eivät kuulu ikäluokkaan?
Seuraavaksi väitettiin, että suomalainen yhteiskunta syrjii miehiä. Väitteen esittäjä oli ruikuttava nössömies eli tutkija Henry Laasanen. Huh huh, mitä settiä! Vastaväittäjä oli oikein hyvä mutta keskustelu jäi kuitenkin junnaamaan paikoilleen. Jumitus johtui siitä, ettei löytynyt yhteisymmärrystä feministien tavoitteista. Tiedoksi siis vielä kaikille, että feministit ajavat tasa-arvoa!
Kolmannen väittelyn aikana osa porukasta poistui jo paikalta, kun Susanna Sievinen ja vittuilun Suomen mestari väittelivät hepoista. Väittely ei nyt ollut aivan järkyttävän huono mutta aiheutti pientä myötähäpeää.
No joo, ihan jees setti kuitenkin mutta ehkä väittelijät voisivat kunnioittaa tilaisuutta edes sen verran että hieman valmistautuisivat.
Ensin Anni Sinnemäki ja Aila Paloniemi väittelivät asevelvollisuudesta. Juttu jumittui aika pahasti eikä toisella väittelijällä ollut kovin montaa ajatusta asiasta. Opin kuitenkin (ja varmaan myös kaikki muutkin paikallaolijat), että asevelvollisuus ei koske koko ikäluokkaa. Vai onko sittenkin niin, että naiset eivät kuulu ikäluokkaan?
Seuraavaksi väitettiin, että suomalainen yhteiskunta syrjii miehiä. Väitteen esittäjä oli ruikuttava nössömies eli tutkija Henry Laasanen. Huh huh, mitä settiä! Vastaväittäjä oli oikein hyvä mutta keskustelu jäi kuitenkin junnaamaan paikoilleen. Jumitus johtui siitä, ettei löytynyt yhteisymmärrystä feministien tavoitteista. Tiedoksi siis vielä kaikille, että feministit ajavat tasa-arvoa!
Kolmannen väittelyn aikana osa porukasta poistui jo paikalta, kun Susanna Sievinen ja vittuilun Suomen mestari väittelivät hepoista. Väittely ei nyt ollut aivan järkyttävän huono mutta aiheutti pientä myötähäpeää.
No joo, ihan jees setti kuitenkin mutta ehkä väittelijät voisivat kunnioittaa tilaisuutta edes sen verran että hieman valmistautuisivat.
maanantaina, syyskuuta 15, 2008
Yliopistouudistus ja tieteentekijä -seminaari, C1
Tieteentekijöiden liiton ja Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden seminaari "Yliopistouudistus ja tieteentekijä" oli viimein tänään, huh. Olemme järjestelleet (tai lähinnä minä olen järjestellyt) seminaaria jo hyvän aikaa. Onneksi se oli viimein tänään ja huomenna mietin muita juttuja.
Seminaari alkoi liiton puheenjohtajan Ragna Rönnholmin avauspuheenvuorolla, jossa käytiin lyhyesti läpi tieteentekijän kannalta keskeisimmät kipupisteet yliopistolakiluonnoksessa: virkasuhteista työsuhteisiin ja hallituksen siirtyminen ulkopuolisten käsiin.
Professori Jussi Välimaa jatkoi mielenkiintoisella puheenvuorolla, joka alkoi melkein muinaisista roomalaisista. Opin, ettei yliopiston yhteiskunnallinen palvelutehtävä ole mikään uusi juttu.
Seuraaavana vuorossa oli vararehtori Timo Tiihonen. Pidän hänen puheenvuorostaan paljon, vaikka muut valittivatkin, ettei hän ottanut mihinkään kantaa. Puheenvuoro olikin ensimmäinen analyyttinen puheenvuoro yliopistouudistuksesta, joten se nousi turhauttavan juupaseipästelyn yläpuolelle. Tiihonen analysoi muutosta yliopistoissa ja totesi, että Jyväskylän yliopisto on kyllä muuttunut jo aika paljon ennen tulevaa lakiakin.
Aiemmat puhujat saivat paneelikeskusteluun seurakseen vielä Henna Virkkusen ja Tuula Peltosen. Erityisesti pidin siitä, että he olivat paikalla. Yliopistoporukalla voimme jauhaa uudistuksesta vaikka maailman tappiin ilman kummenpia tuloksia, koska päätökset tehdään oikeasti muualla. Henna ja Tuula saivat kuulla ajatuksiamme ja me kuulimme ajankohtaista tietoa eduskunnasta.
Seminaarin päätteeksi saimme vielä skumppaa, joka maistuikin tämän projektin päätteeksi.
Seminaari alkoi liiton puheenjohtajan Ragna Rönnholmin avauspuheenvuorolla, jossa käytiin lyhyesti läpi tieteentekijän kannalta keskeisimmät kipupisteet yliopistolakiluonnoksessa: virkasuhteista työsuhteisiin ja hallituksen siirtyminen ulkopuolisten käsiin.
Professori Jussi Välimaa jatkoi mielenkiintoisella puheenvuorolla, joka alkoi melkein muinaisista roomalaisista. Opin, ettei yliopiston yhteiskunnallinen palvelutehtävä ole mikään uusi juttu.
Seuraaavana vuorossa oli vararehtori Timo Tiihonen. Pidän hänen puheenvuorostaan paljon, vaikka muut valittivatkin, ettei hän ottanut mihinkään kantaa. Puheenvuoro olikin ensimmäinen analyyttinen puheenvuoro yliopistouudistuksesta, joten se nousi turhauttavan juupaseipästelyn yläpuolelle. Tiihonen analysoi muutosta yliopistoissa ja totesi, että Jyväskylän yliopisto on kyllä muuttunut jo aika paljon ennen tulevaa lakiakin.
Aiemmat puhujat saivat paneelikeskusteluun seurakseen vielä Henna Virkkusen ja Tuula Peltosen. Erityisesti pidin siitä, että he olivat paikalla. Yliopistoporukalla voimme jauhaa uudistuksesta vaikka maailman tappiin ilman kummenpia tuloksia, koska päätökset tehdään oikeasti muualla. Henna ja Tuula saivat kuulla ajatuksiamme ja me kuulimme ajankohtaista tietoa eduskunnasta.
Seminaarin päätteeksi saimme vielä skumppaa, joka maistuikin tämän projektin päätteeksi.
sunnuntaina, syyskuuta 07, 2008
avajaiset, C1 ja untuvikkopalaveri, Agora
Viikko on vierähtänyt lähinnä reissusta toipuessa ja uutta lukuvuotta käynnistäessä.
Keskiviikkona yliopiston avajaisissa ”kansainvälinen kilpailukyky” putkahti rehtorin puheeseen niin nopeasti etten osannut odottaa. Siitä eteenpäin puhe oli pelkkää bingoruudukkoa. Yllätyin eniten rehtorin avauksesta, jonka mukaan opetusvirkoihin ruvettaisiin vaatimaan pedagogista kelpoisuutta. Teki mieli tuulettaa, koska itse olin tässä kohtaa tuplannut oikein, kun viime vuonna opiskelin opettajaksi. Luulen, ettei kovin moni muu halunnut tuulettaa.
Keskiviikkona tapasin myös kansantaloustieteen uudet toivot. Yllättäen tänä vuonna ei ollut yhtään norssilaista joukossa. Noh, viime vuonna oli kaksi, joten yksi norssilainen per vuosi pätee keskimäärin edelleen. Henkilökunta ja opiskelijat esittelivät itsensä. Joukossa oli taas muutama jamppa, joita ”on talous ja raha aina kiinnostanut” ja ”erityisesti rahoituksen opiskelu kiinnostaa”. Ahistaa opettaa tommosta possee.
Torstaina oli luvassa viikon isoin ylläri: sain ohjausta! Tällä kertaa proffalla oli oikein kaksi A4:sta kommentteja - ikivanhaan paperiin tosin, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Toivottavasti saisin motivoiduttua tutkimukseen tekemiseen nyt ihan tosissani, että pääsisin täältä joskus poiskin.
Keskiviikkona yliopiston avajaisissa ”kansainvälinen kilpailukyky” putkahti rehtorin puheeseen niin nopeasti etten osannut odottaa. Siitä eteenpäin puhe oli pelkkää bingoruudukkoa. Yllätyin eniten rehtorin avauksesta, jonka mukaan opetusvirkoihin ruvettaisiin vaatimaan pedagogista kelpoisuutta. Teki mieli tuulettaa, koska itse olin tässä kohtaa tuplannut oikein, kun viime vuonna opiskelin opettajaksi. Luulen, ettei kovin moni muu halunnut tuulettaa.
Keskiviikkona tapasin myös kansantaloustieteen uudet toivot. Yllättäen tänä vuonna ei ollut yhtään norssilaista joukossa. Noh, viime vuonna oli kaksi, joten yksi norssilainen per vuosi pätee keskimäärin edelleen. Henkilökunta ja opiskelijat esittelivät itsensä. Joukossa oli taas muutama jamppa, joita ”on talous ja raha aina kiinnostanut” ja ”erityisesti rahoituksen opiskelu kiinnostaa”. Ahistaa opettaa tommosta possee.
Torstaina oli luvassa viikon isoin ylläri: sain ohjausta! Tällä kertaa proffalla oli oikein kaksi A4:sta kommentteja - ikivanhaan paperiin tosin, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Toivottavasti saisin motivoiduttua tutkimukseen tekemiseen nyt ihan tosissani, että pääsisin täältä joskus poiskin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)