Eilen edustajisto sai käsiteltäväkseen strategiatyöryhmän esityksen. Esitykseen saimme puserrettu JYY:n arvot ja niiden lyhyet avaukset, perustehtävän ja vision. Arvoihin ja niiden selityksiin olen kohtalaisen tyytyväinen. Perustehtävä ja visio eivät olleet ihan kristallinkirkkaita kiteytyksiä mutta eiköhän niiden pohjalta voi jatkaa.
Edustajisto pääsi arvojen yhteydessä keskustelemaan lempiaiheestaan (?) eli ylioppilaskunnan tehtävästä. Edaattori Lipiäinen vaati muutosta yhdenvertaisuuden selitykseen. Hän esitti, että JYY "edistää yhdenvertaisuutta jäsenistönsä keskuudessa". Työryhmän esitys oli: "edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa". Työryhmän muotoilu sai selvän enemmistön, mistä olen iloinen.
Olen itsekin usein linjalla, että ylioppilaskunnan täytyy keskittyä jäseniinsä. Se ei kuitenkaan ole mikään yleispätevä vastaus mihin tahansa kysymykseen. Sanni Männistö kiteytti hyvin, että JYY edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta edistämällä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. En oikeasti suostu ostamaan Lipiäisen väitettä, että esimerkiksi sukupuolten väliset palkkaerot eivät kuulu ylioppilaskunnalle.
Kokouksessa ruodittiin myös kunnallispoliittista ohjelmaa ja viestintästrategiaa. Kokouksen jälkeen Opinkiven saunalla oli edustajiston saunailta. Kävin siellä juoruilemassa vähän aikaa Liljan ja Helin kanssa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Tuntui tuo kyseinen arvon sisältö olevan monelle melkoinen hengen asia, niin kommentoidaanpa vähän.
Argumentoin keskitetymmän muodon puolesta pääasiassa seuraavista syistä:
1) Olimme päättämässä JYYn, ei sen aktiivien arvoista.
Minkä tahansa organisaation arvojen määrittely on hankalaa, mutta ylioppilaskunnan, josta suurin osa sen jäsenistöstä on irtaantunut jopa melko kauas, on lähes mahdotonta. Tällaisen tilanteen äärellä täytyy olla erittäin varovainen, jotta arvoista saataisiin paketti, johon ylioppilaskunnan jäsenet pystyvät poikkeuksetta sitoutumaan tavalla, jota ei voi tiivistää kommenttiin "ihan kiva".
JYYn arvot kumpuavat jäsenistöstä, mutta ne ovat nimen omaan JYYn puitteissa määriteltäviä arvoja. Ei kokoelma idylistä maailmankuvaa kuvastavista sanoista. Arvot, joihin ei pystytä loppujen lopuksi toiminnallisesti sitoutumaan nimenomaan JYYn puitteissa jäävät täydeksi sanahelinäksi - kohtalo, jota ennustan monelle JYYn edustajiston viimeaikoina käyntiin polkaisemalle hankkeelle. Tämä arvo kuvastaa hyvin yhteiskunnallisesti hyvin valveutuneiden henkilöiden tuntoja, jotka todennäköisesti monessa muussakin yhteydessä ajavat yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Lopuille se jää lämpimäksi ajatukseksi, joka ei yksinkertaisesti "tee mitään".
Näin on valmiina asetelma, jossa arvolle jää arvo jalon sisältönsä puolesta, mutta joka ei lähennä ylioppilaskuntaa ja sen jäsenistöä muuta kuin niiden aktiivien osalta, jotka ovat jo mukana sekä ylioppilaskunnan että sen ulkopuolisten asiaa lähellä olevien järjestöjen työssä.
2) Arvolla on itsessään jo todella laaja toiminnallinen sanamuoto
Tässä yhteydessä ko. arvo on enemmänkin missio jo itsessään. Yhdenvertaisuuden edistäminen on määritelty todella monen eri järjestön, niin suomalaisen kuin kansainvälisenkin, missioksi, ei arvoksi. Kun organisaation arvon ja mission raja hajoitetaan, on koko strategiastakin luvassa melkoista puuroa.
Tällä toiminnallisella julistuksellaan JYY on lähtemässä mukaan rintamaan, jossa toimii jo pelaajia, kuten Allianssi ry, Invalidiliitto, Lihastautiliitto, SETA ry ja Vanhustyön keskusliitto. Huomaatteko jotain erikoista em. järjestöissä? Ne ovat keskittyneet joissain tapauksissa hyvinkin spesifille yhdenvertaisuuden edistämisen osa-alueelle. JYY on juuri ottanut koko taakan esikouluikäisistä sotaveteraaneihin ja perheväkivallasta maahanmuuttoasioihin hoitaakseen. Olenko minä (tai JYYn edustajistoryhmä P&D) ainoa, joka pitää tätä täytenä ylilyöntinä?
Tiivistäen: Pysyn väitteessäni, että miesten ja naisten palkkaerot eivät kuulu JYYn harjoittaman edunvalvonnan piiriin. Väitän, ettemme voi todeta tämän arvon luovan laajempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ylioppilaskunnassa ja sitä kautta saamaan aikaan korkeampaa sitoutumisen astetta.
Emme myöskään pysty suuntaamaan varteenotettavia resursseja kaikkeen tämän arvon vaatimaan työhön. En kiistä, etteikö tietotaitoa yhdenvertaisuusasioista löytyisi yksittäisiltä henkilöiltä tai ryhmiltä, mutta kyseistä tietotaitoa hyödynnetään jo nyt pitkälti ylioppilaskunnan ulkopuolella, ja näin tulisikin jatkaa.
Olisin toivonut, ettei strategiaa vesitettäisi heti alussa liian haaveilevilla pensselinvedoilla. Toivottavasti teillä on varteenotettava suunnitelma, miten tämä paketti loppujen lopuksi jalkautetaan. Olen nähnyt todella monta moista kaunopuheista paperia jäävän laatikon pohjalle.
Lähetä kommentti