torstaina, tammikuuta 15, 2009

väitöskirja ja väitöstilaisuus

Edellisessä jaksossa uhosinkin jo, että keskityn väitöskirjaan ja niin olen tehnytkin - ainakin silloin kun en ole keskittynyt muihin juttuihin. Hain Konnevedelle väikkäriretriittiin ja pääsenkin. Hankin pari kirjaa väitöskirjan kirjoittamisen avuksi (ja yhden muun kirjan). Vaikuttavat varsin hyviltä teoksilta ja toivottavasti niistä on apua tässä prosessissa. Mieleen jäi erityisesti kirjassa ollut lainaus:

”Don’t get it right, get it written.”


Lauantaina oli työkaverini väitöstilaisuus, joka oli varsin koominen. Olisin varmasti hekottanut ääneen, jos olisin kehdannut. Väittelijä ja vastaväittäjä vetelivät vuorotellen kaavoja liitutaululle frakeissa, mikä tuntui todellakin yliopistolta.

Kirjoitin muistiin käyttökelpoisimmat vastaukset vastaväittäjän kiperiin kysymyksiin:
- Siinä on kirjoitusvirhe.
- Joo, se ois ollu varmaan ihan hyvä mainita.
- En tiedä, en pysty vastaamaan.
- En oo ihan 100 % varma mutta 99 % varma oon.


Ehkä se tohtoriksi väitteleminen ei nyt ole mikään ylivoimainen juttu.

torstaina, tammikuuta 08, 2009

joulurauhaa

Ennen joululomaa uhosin, että aion viettää rauhallisen joulun, mikäli se vaan minusta riippuu. Taas tuli todistettua, että uhoaminen kannattaa. Joulu ei ollut kovin rauhallinen - ja ihan itsekin osallistuin joulurauhani sabotointiin.

Joululoman ohjelma:

- ruokaa ja lepoa (edes vähän)
- perhedraamaa
- tilitystä
- sosiaalista elämää
- viskiä
- kännipuheluita
- pöydillä tanssimista
- pussailua
- unettomuutta
- ja arkipäivinä työpaikalla notkumista

Joulun parhaat kommentit:

”Mun sisko heitti täytekakun seinään kun mä vaan otin hanasta vettä.”
Kyösti Kauhein joulu -kisassa

”Täällä on mun kaikki exät ja tulevat.”
anonyymi bilettäjä GM:ssä tapaninpäivänä

Joulun jälkeen edelleen epäselvää:

Miten kotimatka voi kestää puolitoista tuntia?
Miksi rommirusinajouluhalosta jäi puolet syömättä?

Toki kävin myös hautausmaalla, kirkossa ja tapasin kummilapsiani mutta dramatiikan takia ne putosivat yllä olevalta listalta. Joulun hienoin (ja jyväskyläläisin) hetki oli aattoiltana, kun kävelin kirkosta kotiin ja Harjun tornista kuului ”Hiljaa, hiljaa joulunkellot kajahtaa”.


Nyt loppiaisen jälkeen yliopistolla on palattu arkiseen aherrukseen. Joulun monimutkaisten vaiheiden jälkeen olen päättänyt keskittää tarmoni väitöskirjan tekoon. Saa nähdä, kuinka kauan pysyn kaidalla tiellä.