perjantaina, marraskuuta 30, 2007

opiskelija on asiakas, MaE

Tiedekuntamme ainejärjestön kopo-vastaava kirjoitti ainejärjestön lehteen kirjoituksen: ”Opiskelija on asiakas”. Jutussa kopo-vastaava vertaa opiskelua parturissa käyntiin. Olin oikeasti aika järkyttynyt, kun tuon jutun luin. Kirjoitus on saanut aikaan kohtalaisen keskustelun täällä kahvipöydässä ja muutenkin. Samaa teemaa sivuttiin myös JYYn strategiakeskustelussa, joten tässä muutamia kommentteja molemmista keskusteluista…

Opiskelija ei ole asiakas, koska hän ei maksa opiskeluistaan (joojoo, veroja tietty myöhemmin) samalla tavoin kuin asiakas! On hyvin vaarallista lähteä määrittelemään opiskelija asiakkaaksi, koska siitä ei ole kovin pitkä matka oikeisiin hintalappuihin.

Oppiminen on yliopistossa opiskelijan omalla vastuulla – tai ainakin pitäisi olla. Ei opiskelu ole mikään kuppi kahvia, jonka voi kaataa suusta alas. Jos sellaista on tullut yliopistosta hakemaan, niin on kyllä ihan väärässä paikassa. Opiskelija on yliopistoyhteisön jäsen ja itse vastuussa oppimisestaan.

Keskustelin aiheesta myös APO-mentorini kanssa ja hän oli sitä mieltä, että asiakaslähtöisellä ajattelutavalla voi olla annettavaa yliopisto-opetuksessa ja sen kehittämisessä. Palautejärjestelmien käyttöönotto ja opiskelun etenemisen esteiden poistaminen ovat hyviä esimerkkejä.

Yliopisto-opintojen tavoite ei kuitenkaan ole opiskelijan tyytyväisyys vaan oppiminen. Sen takia täällä ollaankin (ainakin toivottavasti) enempi kiinnostuneita opiskelijoiden oppimisesti kuin asiakastyytyväisyydestä. On aivan varmaa, että kaikki opiskelijat eivät ole tyytyväisiä, jos opettaja esimerkiksi vaatii paljon ja yrittää töniä opiskelijoita pois omalta mukavuusalueeltaan. Silloin opiskelijat kuitenkin oppivat.

Lisäksi eräs professori on kuulemma sanonut, että kandi- ja maisteriopiskelijat ovat asiakaskontekstissa kyllä ihan bulkkia ja jatko-opiskelijat ovat avainasiakkaita. Että vähän kannattaisi miettiä, mille linjalle lähtee opiskelijoiden edunvalvonnassa!


Yliopisto haalii uusia "asiakkaita" hienolla Abioppaalla, jossa minäkin irvistelen. Esite on kyllä ihan hieno mutta en tajua, mistä esitteen tekstit on oikein revitty. Meidänkin tiedekunnan kohdalla on ihan epärelevanttia höpinää ja oppiaineita ei edes esitellä. Mun suuhun on laitettu kohtalaisen töksähtelevä tekstinpätkä. Eivätkö abit osaa lukea pää- ja sivulauseista muodostuvia virkkeitä?

sunnuntaina, marraskuuta 25, 2007

Jytten 40-vuotisjuhlat, Nikolainsali

Perjantaina oli vihdoin Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden synttärit. Onhan niitä tässä jo koko syksy suunniteltukin. Juhlat eivät olleet kovin isot mutta ehkä juuri siksi aika loistavat. Juhlia vietettiin 60-luvun hengessä. Professori Paula Määttä piti oikein osuvan juhlapuheen. Ruoka maistui ja musiikkiakin riitti.

Illan aikana selvisi, että:

- 60-luvun hiuspanta painaa ikävästi kalloa (vieläkin sattuu).
- Saija on henkisesti kuuskytlukulainen ja kampauskin sopi oikein loistavasti.
- kenkälaatikkoassistentin tehtäviin kuului aakkostaa professorin lähdeluettelokortteja kenkälaatikossa.
- Juhani Siljon ja Ain’Elisabet Pennasen kirjeenvaihtoon käyttämä kivenkolo pitää suojella.
- Olga oli kolme vuotta ylimääräistä töissä ja on nyt ollut jo 17 vuotta eläkkeellä.
- Heli Pekkala on Sari Pekkalan äiti.
- kukaan ei ole koskaan keksinyt antaa Esa K:lle purkillista siirappia pikkujoululahjaksi.
- superjuristi Santanen on laittanut Suomen valtion polvilleen.
- matkakeskuksen taksitolpalta pääsee vartissa kotiin mutta Väinönkadulta kotimatka kestää puolitoista tuntia.

Kiitokset hilpeistä juhlista!

Riikka ja Kirsi juhlatunnelmissa

keskiviikkona, marraskuuta 21, 2007

tosi kodikasta kampuksella

Eilinen oli rankka päivä. Tänään työpäivä on mennyt lähinnä toipumiseen – niin ja hammaslääkärissä istumiseen. Ja ei sattunut yhtään vaikka kaks hammasta porattiin maan tasalle. Terkkuja vaan YTHS:lle!

Eilen meillä tosiaan oli sitä kuuluisaa pakollista jatko-opintoseminaaria ja siellä mun oma esitys. Olin hieman huonosti valmistautunut ja esitelmän analyysitkin oli vanhoja (kesäkuulta), joten siihen nähden meni hyvin. Puhuin siis vastavalmistuneiden maistereiden muuttoliikkeestä, joka oli kuulijoiden mielestä kiinnostava aihe. Esitin alussa toiveen, että saisin ensi puhua ensin ja kommentit käytäisiin vasta esityksen jälkeen. Esitykset nimittäin vähän venähtävät, jos koko ajan kommentoidaan. Professorit näyttivät lähinnä hämmentyneiltä, kun esitin toivomukseni. Palautetta tuli tutkimusongelman muotoilusta, mallista ja muuttujien valinnasta eikä aina ihan rakentavaan sävyyn. Noh, hommia siis vielä riittää.

Illalla oli tämän edustajiston viimeinen kokous, jossa käsiteltiin budjetti ja strategia. Jouduin esittelemään strategiaa mutta hyvä oli esitellä, kun tuotos on niin hyvä. Strategiasta ei käyty kovin vauhdikasta keskustelua, mikä on hieman harmillista. Toivottavasti strategia tulee kuitenkin ihan oikeasti käyttöön!

Kokouksen jälkeen jatkettiin Sohwille. Siellä kävi sellainen harmillinen takaisku, että sain tuplapunaviinin vaikka tilasin vain normaalin. Sohwilla tuli myös hieman palautetta, ettei täällä blogissa ole riittävästi juoruja. Se on kyllä niin totta ja johtuu lähinnä siitä, että olen tehnyt töitä tänä syksynä. Onneksi tässä alkaa pikkujoulukausi ja muutenkin kaikkea mukavaa ohjelmaa on tiedossa, joten yritän olla tarkkaavaisempi juorujen suhteen. Saa nähdä, miten töille käy.

tiistaina, marraskuuta 13, 2007

vieraana kampuksella

Terveiset Helsingistä! Olen täällä KAVA:ssa mikroekonometrian kurssilla. En siis todellakaan ole kotona kampuksella. Ei oo omaa mukia, ei työpöytää eikä edes työkavereita. Tuntuu hieman siltä, etten kuulu tänne. Toisaalta on hauskaa vaihtelua notkua Economicumissa, jossa tehdään kansantaloustieteilijöitä. Melkein jokainen käytävällä liikuskeleva tyyppi näyttää jo kaukaa ihan kansantaloustieteilijältä. Näytänköhän mäkin?

Kurssilla olen oppinut, että CIA tarkoittaa conditional independence assumption. Opin myös, että empiriisessä tutkimuksessa ei voi ikinä olla varma, onko malli oikea. Siinä ei auta muu kuin kestää tai ryhtyä teoreetikoksi. Näin tänään myös Jarkkoa ja juttua riittikin koko illaksi. Kuulin hilpeitä (osittain aika vanhojakin) tarinoita.

Vaalit sitten menivät ja ilmeisesti hallitusneuvottelut alkoivat. Mahtavaa, kun homma on uusilla kyvyillä ihan hallussa ja mun ei tartte tehdä mitään. Kokoomusopiskelijat nappasivat yhden lisäpaikan, mikä on mainio juttu. Onnittelut kaikille uusille edaattoreille ja vinkiksi: kun antaa pikkusormen, se vie koko käden.

keskiviikkona, marraskuuta 07, 2007

vuoden vanha blogi

Vähän vierahti tuosta viime viikon kirjoituksesta. On ollut niin paljon muuta kirjoitettavaa, ettei oikein ole ollut sanottavaa. Se kuitenkin pitää tänne kirjoittaa, että viime viikolla oli tämän blogin synttärit. JEE! Kokonaista yksi vuosi tuli täyteen. Odottelin myös hieman lumentuloa, koska vuosi sitten tarina alkoi juuri ensilumesta kampuksella. Tänään tuli sitten luntakin.

Vuoden aikana tänne on kertynyt 89 kirjoitusta. Tämä on 90. juttu. Kommenttiosastolle on kirjoitettu 106 kommenttia eli keskimäärin 1,2 kommenttia per juttu. Eniten kommentteja kerääntyy aina juoruosaston oheen.

Kiitokset kaikille lukijoille ja kommentoijille!


Viime viikolla ja tällä viikolla on voinut äänestää edustajistovaaleissa. Mä en oo vielä äänestänyt, joten täytyy hoitaa se pikapuoliin. En ole millään löytänyt sopivaa ehdokasta. Listan tiedän ja naista haluaisin äänestää. Lisäksi ehdokkaan pitäisi vastustaa kaikenlaisia lukukausimaksuja ja ajaa JYY:n liittymistä OLL:iin. Jarkko Seppälä ois niiku samoilla linjoilla mutta en nyt voi kyllä sitä äänestää - jo ihan vedonlyönnin takia.

Lähden ensi viikoksi Helsinkiin koirakouluun jatkokurssille. Muistaakseni olen tännekin kirjoittanut, että minut saa sinne takaisin vain kantamalla. Olenkohan ihan viisas, kun lähden sinne ihan vapaaehtoisesti?