torstaina, syyskuuta 27, 2007

Proffat yllättää, MaE

Pari viime viikkoa on ollut yllätyksiä täynnä – noh, ei oikeesti. Proffat ovat vaan yllättäen olleet varsin aktiivisia.

Professori A antoi minulle palautetta tutkimuspaperistani. Palaute oli tosi rakentavaa ja juuri sopivalla tasolla. Vähän vaan rupesi ahdistamaan työmäärä, joka vielä tarvitaan. Olen kuitenkin jo tosi kauan vääntänyt sitä paperia.

Professori B ilmaantui työhuoneeseeni ja kysyi: ”Mitenkäs sinun syksysi on lähtenyt käyntiin?” Hämmennyin tästä yllättävästi aloituksesta. Kävimme läpi tutkimuksen etenemistä. Jostain pitäisi keksiä aihe uuteen paperiin ja toivoin, että professori B voisi minua tässä asiassa jelppiä. Kommentti asiaan oli kuitenkin todella hämmentävä: ”Sinulla näyttää nyt olevan hommia, että tee niitä vaan ja onhan sulla ne pedagogiset opinnotkin”.

Jatko-opintoseminaari alkoi viime viikolla. Professorit A, C ja D olivat ilmeisesti päättäneet, että nyt alkaa ryhtiliike. Seminaaritapaaminen alkoi siis siten, että professori A ilmoitti, että läsnäolo seminaarissa on pakollista. Kyselin siinä sitten, että mitäs tämä nyt on ja sain vastaukseksi yleviä perusteluja: yhteisöllisyys, oppiminen ja toisten tukeminen. En käsitä, miks meidän harkintakykyyn ei voinut luottaa sen verran, että ois vaan esittänyt nuo hyvät perustelut ja sanonu, että osallistuminen on tärkeää.

Professori C istui seminaarin jälkeisenä päivänä kahvipöydässä ja kommentoin sille, että ei mennyt ihan putkeen se seminaari. Vastaus oli ihan odottamaton: ”Älä sinä siitä stressaa”. Voi *******! Kai siitä nyt jonkun muun pitäis ennemmin stressata. Toin esille oman näkemykseni, että tuollainen pakottaminen kertoo minulle, että professorit eivät luota arvostelukykyyni. Ja vastaus siihen oli, että nii-in.

Mikä on sellainen työpaikka, jossa työkavereihin voi suhtautua tällä tavalla? Miksi proffat luulevat, että motivaationi ja järkeni ovat seiskaluokkalaisen pojan tasolla?

maanantaina, syyskuuta 24, 2007

BB-kisa on ratkennut!

Pari viikkoa sitten käynnistynyt Big Brother JY -kisa on nyt saatu päätökseen ja äänet on laskettu.

Ylivoimaisella äänivyöryllä taloon valittiin:

Opintotuen Saija Kyllönen
Ilokiven ”kakskolmeviis” Kari
kandidaatti Vahvanen

ja tasan 2 ääntä per naama saivat ja sen myötä taloon joutuvat:

rehtori Aino Sallinen
Tuomas
Kirsi
Signe

nerokkaiden perustelujen ansiosta taloon pääsivät myös:

koposihteeri Perttu, koska talossa pitää olla joku, joka käsitti maksaa laskunsa ennen prokkiksen alkua

Kiril Mattila, koska talossa on kuitenkin niitä, jotka pitää itteään "pelimiehenä", joten Kiril vois sit tutkia ja analysoida niitä

Toni Peltonen, koska aina yksi totuudentorvi taloon tarvitaan

vararehtori Matti Leino pyöräilykypärässä, charmantti seuraihminen, solidaarisuuden ja logiikan äänenkannattaja

ja oma ääneni menee professori Jaakko Pehkoselle, joka ei kestä kolmea varttia pitempiä palavereita – haluisin nähdä, miten Jaakko kestää edes viikon talossa


Olisko siinä kakstoista? Aika vauhdikasta menoa luvassa - vai mitä?

Onnittelut valituille! Ja kiitokset kaikille kisaan ja keskusteluun osallistuneille!

keskiviikkona, syyskuuta 19, 2007

pari kuvaa ERSAsta

Taisin joskus lupailla kuvia ERSA-reissusta. Tässäpä muutamia...

RSAI:n (Regional Science International) entisiä ja nykysiä puheenjohtajia: Lay Gibson, Kingsley Haynes, Yoshiro Higano, Peter Nijkamp, Bob Stimsom (Lakumix-fani) ja Roger Stough. Paneelikeskustelun puheenjohtajana Antoine Bailly. Keskustelun aiheena on Regional Science in changing world.

Kongressin virallinen illallinen järjestettiin Sorbonnessa. Kiitospuheet pidettiin ja palkinnot jaettiin mahtavassa auditoriossa.

Sanna-Mari ja Sanna-Marin latvialainen kaveri.

Anu ja illallinen. Kuvassa myös kuuluisa kurkkukeitto-tzatsiki-votka (vihreä snapsilasi).

Virallisen ohjelma lisäksi ehdimme toki organisoida myös epävirallista ohjelma. Tässä työkaverini Tuomo ja crème brûlée.


BB-kisasta vielä sen verran, että äänestysaikaa on maanantaihin asti, joten vielä ehtii osallistumaan. Muistuttaisin, että ihan kaikkia yliopistolla pyöriviä henkilöitä voi äänestää - ei ainoastaan mun kavereita tai JYY-aktiiveja. Nyt siis rohkeasti omat suosikit listalle!

perjantaina, syyskuuta 14, 2007

Apo-opintojen lähijakso, Seminaarinmäki

Tämä viikko on mennyt kaukana arkitodellisuudesta. Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot eli APO-opinnot alkoivat. Olen istunut luennoilla, keskustellut, tilitellyt ja nauranut. Luentojen lisäksi meillä oli toiminnallisia harjoituksia ja oman oppimisryhmän sessioita. Meidän ryhmä vaikuttaa tosi ihanalta.

Toinen kouluttajista sanoi viikon mittaan monta kertaa, että yliopistossa ei opi ajattelemaan. Se jäi kaivelemaan aikas pahasti. Omasta mielestäni olen oppinut yliopisto-opintojen aikana ajattelemaan jopa niin perusteellisesti, että olen itsekin ihmisenä muuttunut. Hmm… onkohan mua sittenkin huijattu?

Viikkoa täytyy tässä vähän sulatella ja sitten pitää jo ryhtyäkin hommiin. Hommat: oppimispäiväkirja, HOPS, lukupiirikirja, videointi ja mentori.


BB-kisasta sen verran väliaikatietoja, että kommenttiosastolla olevien henkilöiden lisäksi on äänestetty Kiril Mattilaa. Kirilin valintaa perusteltiin sillä, että talossa on kuitenkin pelimiehiä ja Kiril voisi niitä sitten analysoida. Yhteensä on ehdotettu 11 eri henkilöä, joten vielä on hyvät mahdollisuudet saada oma suosikki kisaan mukaan.

torstaina, syyskuuta 06, 2007

Big Brother, JY

Uuden lukuvuoden kunniaksi täällä Kotona kampuksella potkaistaan käyntiin kilpailu:

Kenet yliopiston henkilökunnasta, opiskelijoista tai muuten vaan kampuksella notkuvista tyypeistä haluaisit nähdä BB-talossa?

Voit ehdottaa suosikkejasi kommenttiosastolla, sähköpostilla, mesessä, puhelimitse tai livenä, kun tavataan. Jokainen saa ehdottaa enintään kolmea henkilöä.

12 suosituimman tai parhaiten perustellun henkilön lista julkaistaan täällä ma 24.9., joten äänestysaikaa on pari viikkoa.


Tällä viikolla olemme lisäksi repineet huumoria jatko-opiskelusarjakuvista. Kiitos Annille superhauskasta vinkistä!

tiistaina, syyskuuta 04, 2007

ERSA 2007, Cergy

Pääsimme eilen kohtalaisen sujuvasta kotiin Pariisista. Syksy ja sen myötä fuksit olivat reissun aikana vallanneet kampuksen.

Järjestelyt Pariisissa vastasivat odotuksia eli homma ei juuri toiminut. Ohjelmaan oli tungettu sekaisin kaikki abstraktit, jotka oli lähettetty tammikuussa. Alkupuolella kongressia sessioissa oli yleensä yksi tai nolla esiintyjää mutta kuitenkin runsaasti yleisöä. Loppua kohden esiintyjiä oli paremmin paikalla mutta yleisöä ei enää napannut, koska ikinä ei voinut etukäteen tietää, mitä sessiossa tapahtuu.

Plenumit olivat ihan hyviä – ainakin siltä osin, kun niitä kävin kuuntelemassa. Sain myös muutamia uusia ideoita ja oli jännää nähdä livenä tyyppejä, joiden ajatuksia oli lukenut. Lounaat olivat onneksi ihan kunnollisia: paahtopaista tai kanaa ja monenlaisia salaatteja. Illallinen perjantaina sen sijaan oli rimanalitus. Eipä paljon naurattanut kippailla seisten pikkuruisesta lasista erittäin järkyttävää kurkkukeitto-tzatsiki-votka –yhdistelmää.

Perjantaina juuri ennen illallista oli mun eka esitys korkeakoulujen kaikista ”ylimääräsistä” palveluista. Esitys ei mennyt kovin hyvin. Enkku ei sujunut mutta toisaalta eipä siellä oikein kuulijoitakaan ollut. Session kaksi muuta paperia eivät liipanneet edes läheltä mun aihetta. Italian keskuspankin jamppa esitteli italialaisten asenteita ja yks japanilainen kertoi valtionyritysten yksityistämisestä. Yleisöä oli ruhtinaalliset 5 henkeä – kaikki japanilaisia! Niin, ja lisäks yksi kreikkalainen setä, joka tulee aina juttelemaan, vaikka en ymmärrä hänen enkku-saksa-kreikka -sekoituksesta mitään.

Toinen esitys oli ohjelmassa lauantaina iltapäivällä muuttoliikesessiossa. Mun paperi käsitteli maistereiden muuttoliikettä. Jouduin aikas kovatasoiseen seuraan. Minun lisäkseni sessiossa esiintyivät Gunther Maier, Uwe Blien ja Peter Nijkamp, joista kaksi ensimmäistä on varsin nimekkäitä tutkijoita ja viimeksi mainittu jotakuinkin guru. Oma esitys meni ihan hyvin ja sain kannustavaa palautetta.

Kuvaraporttia reissusta luvassa lähiaikoina…