lauantaina, elokuuta 30, 2008

the impact of higher education institutions on local economies, ERSA 2008

Tanaan on sitten konferenssin viimeinen paiva. Parhaat ohjelmanumerot on jatetty viimeiseksi (en tarkoita omaa esitystani), kun saa nauttia melkein koko paivan kestavasta korkeakoulutuksen alueellisia vaikutuksia kasittelevasta special sessiosta.

Sessiossa on oikein mielenkiintoisia papereita ja erityisen hyvaa huumoria, joten tunnen oloni oikein kotoisaksi.

"You want to see whether your results are robust before you re-design the higher education system."

Englanniksi kommunikointi ei aina ole kovin helppoa, koska aksentteja riittaa. Tahan mennessa kolme pahinta ovat olleet:
- kaikki etelaeurooppalaiset "I'm really sorry for my English"
- itaeurooppalainen nuori nainen, joka opiskelee ranskassa
- skotlantia puhuva kiinalainen

Itse yritan selvita parhaani mukaan tonttuenglannillani - It's hard to be a tonttu.

perjantaina, elokuuta 29, 2008

ERSA 2008, Liverpool

Taalla ollaan koko konkkaronkka luokkaretkella.

Olen paassyt ihan perinteiseen ERSA-moodiin: plenumit oli inspiroivia, jotkut esitykset jopa ihan mielenkiintoisia, jarjeston pomojen bongaaminen aina yhta hauskaa ja on taas kiva huomata, etta jotkut miettii samoja asioita kuin ma.

Eniten keskustelua ovat herattaneet kaksi asiaa: paha ruoka ja viela huonompi sisailma. Ruoka ei oikeasti ole kovin kummoista ja jarkyttavan epaterveellista. Huono ilma taas on ollut ihan reissun teema, kun ilmanvaihto ei toimi, kokolattiamatot polisee ja tietokoneluokan rappusissa haisee home. Delegaatiomme siis yskii, aivastelee ja turpoaa suolasta.

Olen taas hoksannut, mika ero on mikrolla ja makrolla, teorialla ja empirialla. Sen unohtaa aina, kun vaan oman porukan juttuja kuuntelee. Sivistin itseani (vahingossa) juuri teoreettisella tutkimuksella ja opin etta:

"There are three main definitions of children:
1) zero utility by-product of sexual activity
2) investment good
3) consumption good."

Haloo! Voiko olla yhtaan enempi elamasta vieraantunutta??

Oma esitys on vasta huomenna ihan viimesena.

perjantaina, elokuuta 22, 2008

ohjausta, todellakin

Enpä ole hetkeen kirjoittanutkaan ohjauksesta. Noh, eipä ole ollut paljon kirjoitettavaa. Keskiviikkona sain kuitenkin sitä lajia – oiskohan ollu ehkä kolmas kerta tänä vuonna.

Jätin ennen kesälomaa proffan lokeroon luettavaa. Ilmeisesti oli saanut juttuni luettua, koska ilmestyi ovelleni. Ohjaustuokio meni jotakuinkin perinteisillä raiteilla eli eipä mitään uutta. Sain taas kerran kuulla, että juttuni on liian lyhyt (usko nyt jo, että se on keskeneräinen!) ja että empiria on ihan hyvällä mallilla (no ei todellakaan ole!).

Seuraavassa pari vuoropuhelua, jotka mielestäni kiteyttävät ohjauksen syvimmän olemuksen...

P (proffa): Aika niukasti olet kirjoittanut.
S (Signe): Mitä mun pitäisi kirjottaa? Kirjotanko tarkemmin vai laajemmin vai pitäisikö olla joku näkökulma?
P: No tarkemmin ja laajemmin ja ihan hyvähän se näkökulmakin olisi.
S: ???

P: Sinähän kirjoitat niin hyvin suomeksi, kai sinä englanniksikin osaat kirjoittaa.
S: No ne on kyllä ihan eri asioita.
P: Kyllä yleensä kaikki ne, jotka osaavat kirjoittaa hyvin suomeksi, oppivat kirjoittamaan myös englanniksi.
S: ???

P: Tähän malliin voisit sitten lisätä vielä interaktiomuuttujan.
S: Jaa, mä mietin sitä kyllä mutta tulin siihen tulokseen, ettei se oikein toimisi siinä mallissa tai ainakin niitä tuloksia olisi sit tosi vaikee tulkita.
P: ???


En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Keskiviikkona itketti mutta onneksi tänään jo naurattaa.


Ensi viikolla lähdemme taas perinteiselle luokkaretkelle. Retken kohteena tällä kertaa Liverpool.

tiistaina, elokuuta 19, 2008

Loviisan excu

Viikonloppuna kävimme JEN:stä tutulla porukalla excursiolla Loviisassa. Kyläilimme tietysti Even luona. Porukan pojat Jarkko, Mikko ja Samuli osoittivat taas suuret nuivailulahjansa eivätkä viitsineet tulla paikalle mutta se ei menoa haitannut.

Ilta eteni perinteisesti: ruokaa oli hyvää ja juomaa riitti. Eve oli järjestänyt mahtavaa ohjelmaa. Tietokilpailun lajeina olivat päässälasku, Pelimiehen sanat ja jätesäkkitehtävä. Voitto meni Anun ja Lauran joukkueelle. Bonuksena oli vielä hauska tanssimatto, jolla pomppiminen ei muistuttanut juurikaan tanssimista.

Ilta jatkui Loviisan yössä. Meren äärellä oli oikein tunnelmallista. Paikallisessa baarissa aiheutimme ihmetystä ja ihmettelimme paikallista alkoholilakia (tiskiltä saa monta juomaa yhdellä kertaa!). Eve oli huolehtinut kaikesta ja palkannut reittimme varrelle koomikoita, joista hauskin oli tietysti humalaista suomenruotsalaista esittävä Henrik ja säälittävin se yksi lukiolaispoika, jolla oli Anulle asiaa.

Kun kävelimme baarista kotiin Evelle, hoilotimme vielä Pelimiestä. Se oli aivan välttämätöntä, koska Loviisan keskustassa kuulemma liikkui karhu. Välttämätöntä oli myös ilahduttaa Jarkkoa pienellä puhelulla.

Ihanaa beibet ja ihanaa leijonat!
Kiitos mahtavasta viikonlopusta!

maanantaina, elokuuta 11, 2008

20 vuotta formaalia koulutusta

Koulun alku on aina yhtä toiveikas tapahtuma. Pieniä koululaisia tuli tänään vastaan uudet reput selässä. Itsekin innostun aina siivoamaan pöytäni ja järjestelemään koulutarvikkeet ojennukseen.

Tämä koulunalku on oikein juhlavuosi. Aloitin kouluni 20 vuotta sitten Eläintarhan ala-asteella Helsingissä. Silloin päivämäärä ei varmaan ollut 11.8. mutta tarvittaessa voin juhlia tätä vaikka koko viikon, että osuu sitten oikeallekin päivälle. Ensimmäisestä koulupäivästä lähtien olen pitänyt koulusta ja opiskelusta. Äiti sanoi sillon aikoinaan, että sitä koulunkäyntiä sitten riittää. En tiedä, tiesikö äitikään, että näin pitkään.

Yhteensä olen siis istunut koulunpenkillä 20 vuotta ja opetellut sinä aikana lukemaan, laskemaan, derivoimaan, estimoimaan, kirjoittamaan akateemista tekstiä englanniksi, opettamaan muita ja paljon paljon muuta. Onneksi on näistä tekemisistä muutama todistuskin tallessa lipaston laatikossa. Vielä yksi tutkinto (tai ehkä kaksi tutkintoa) olisi tarkoitus saada kasaan.

En ole kuitenkaan ihan varma, onko järkeä opiskella 20 vuotta. Alan olla myös kohtuullisen vakuuttunut, että pikkuhiljaa voisi tämä formaali tutkintotavoitteinen koulutus riittää. En tosin tiedä, saako tällä määrällä koulutusta enää mitään töitä. Haluaisin välillä kokeilla vaikka henkilöstökoulutusta tai kansalaisopistoa.

No joo. Tällä viikolla kuitenkin juhlitaan tätä 20-vee virstanpylvästä – työn eli opiskelun merkeissä ja ehkä vähän muutenkin…

maanantaina, elokuuta 04, 2008

paluu arkeen

Palasin tänään lomalta kampukselle. Loma meni oikein loistavasti, koska en tehnyt mitään. Ajoin aivoni niin totaaliseen virransäästötilaan, että ne käynnistyvät näköjään vielä hitaammin kuin kolme viikkoa AD-verkosta irti ollut tietokoneeni. Unohdin esimerkiksi työavaimeni kotiin. Vielä pitäisi palauttaa mieleen, mitä ihmettä minun oikein täällä kuuluu tehdä.

Aloitimme työt reippaasti oppiaineaamiaisella klo 10, joka kului lähinnä souturetkeä suunnitellessa. Kehotin muun muassa paria professoria kippaamaan itsensä Päijänteeseen ilman pelastusliivejä – näin rakentavasti alkoi tämä lukuvuosi!

Sitten setvimme siivousta. Lomalla lähtiessä siivosin työhuoneeni yllättävän asialliseen kuntoon (saa tulla vaikka tarkastamaan!) ja laitoin oveen lapun, että olen lomalla. Viime vuoden kokemuksen perusteella meinasin kirjottaa lappuun isolla: ”SIIVOTKAA, pliis”. Olisi varmaan pitänyt, koska klassisesti huoneeni ovelle ilmestyi tänään siivoja kyselemään, milloin saa tulla siivoomaan. On se nyt kumma, ettei siivousta voi hoitaa silloin kun se ei häiritse työntekoa.

Päivä jatkui järjestelmiin totutellessa.

Päivitin:
verkko-oppimisympäristö Optimaa,
kurssinhallintajärjestelmä Korppia,
virkamatkajärjestelmä Travelia,
työajankohdentamisjärjestelmä Solea ja
vähän vielä sitä ihmeellistä lomajärjestelmää, jonka nimeä en muista.

Kyllä tekniikka helpottaa elämää!

Noin muuten kampuksella ei tapahdu mitään, joten suosittelen pysymään lomalla, jos vaan voi.