maanantaina, syyskuuta 07, 2009

uusi lukuvuosi - toivottavasti viimeistä kertaa

Tänä syksynä alkoi mun 10. lukuvuosi Jyväskylän yliopistossa. Viime viikolla kävin avajaisissa ja henkilökunnan iltajuhlassa. Tänään tapasin kansantaloustieteen uudet toivot perinteisessä untuvikkopalaverissa. Näihin tutuksi tulleisiin rientoihin olen motivoinut itseäni sillä, että tämä on sitten viimeinen kerta.

Ennen varsinaista tilaisuutta oli avajaishartaus, jossa yliopistopappi Kimmo puhui viisaita kommunikaatiosta ja kuuntelemisesta.

Avajaiset olivat perinteiset. Puheen olin osin kuullut ennenkin. Innovaatiot ilmaantuivat puheeseen ehkä hieman tavallista myöhemmin mutta sitäkin voimallisemmin: puheessa tuotiin esille koko innovaatioekosysteemi. Yliopistouudistuksen tässä vaiheessa odotin vielä suurempaa hehkutusta uudesta yliopistosta. Avajaisten kulttuuriohjelma oli oikein loistavaa: lauluyhtye ja kansantanssia nykyaikaistettuna. Avajaiskahveille en ehtinyt. Henkilökunnan illanvietossa meitä nauratti superhyvä taikuri.

Tänään tapasimme sitten uudet opiskelijat. Esittäydyimme puolin ja toisin ja juttelimme hieman opiskelusta. Uusi vuosikerta vaikuttaa oikein motivoituneelta ja fiksulta. Tällä kertaa ”tulin tänne, koska tänne oli vaan yksi pääsykoekirja” -osasto oli selvästi vähemmistössä - tai sitten ne olivat vaan fiksumpia eivätkä sanoneet sitä ääneen. Useampi uusi opiskelija totesi, että ”kansantaloustiede on ollu mun intohimo jo nuoresta asti”. Mahtavaa!

ensimmäisellä viikolla kuultua:

”Arvoisat kutsuvieraat,
Herra hallituksen puheenjohtaja,
Hyvät yliopistolaiset, uudet ja nykyiset opiskelijat...”
rehtorin avajaispuheen avaus

”Voi sitten miettiä, laittaako tuota käsidesiä ennen vai jälkeen rehtorin kättelyn.”
anonyymi neropatti avajaiskahvien kättelyjonossa

perjantaina, elokuuta 28, 2009

edelleen ERSAssa

Taalla Wudzissa edelleen notkutaan. Notkumiseksi tama vahan on mennyt. Oon ottanu aika rennosti, nukkunu paljon ja keskittyny omaan suoritukseen.

Esittelin asken mun paperia yliokoulutuksesta. Se on vanha juttu mutta yritan saada sen maaliin. Esitys oli Young scientist -sarjassa, jossa saa perusteelliset kommentit. Meidan kommentaattori tosin oli kiinni jossain muualla, joten saamme kommentit sitten jalkikateen. Katevaa matkustaa tanne asti kommentteja kuuntelmaan.

Noin muuten tana vuonna on ollu vahan laiha saalis sisallon puolesta. Omaan tutkimusaiheeseen liittyvia juttuja on ollu rajallisesti, joten kauheesti uutta en oo saanu irti. Sen oon huomannu, etta kauhean pielessa mun vaikkarin viitekehys ei voi olla, koska aika monilla on tasmalleen sama tausta omissa papereissaan :-)

keskiviikkona, elokuuta 26, 2009

ERSA 2009, Lodz [wutz], Puola

Enpa ole tanne ehtinyt paivitella kesakuulumisia. Ennen lomaa tein otsa hiessa vaikkaria ja lomalta palasin vasta viime viikon alussa. Nyt olen ehtinyt jo tanne ERSAan asti.

Tana vuonna perinteinen luokkaretkemme suuntaa siis Puolaan. Olemme tosin liikkeella vain neljan hengen seurueella ilman proffaa, joten varsinaista luokkaretkitunnelmaa ei oikein ole. Muutenkin konferenssi on pienempi kuin parilla edellisella kerralla.

Toistaiseksi ei ole tapahtunut mitaan erityista. Kauhea kuuma taalla on ja suolaista ruokaa, joten sormet ja varpaat turvoksissa pitaa kayda tieteellista keskustelua. Oma esitys on perjantaina nuoriso-osastossa. Se vaatii viela aika paljon viimeistelya ja harjoitusta.

perjantaina, heinäkuuta 10, 2009

loma-aikaa

Lyhyen lomanpätkän jälkeen olen viettänyt aikani tiiviisti väitöskirjan äärellä. Hommat ovat edenneet ihan hyvin. Työpaikalle en ole aina jaksanut raahautua, koska kirjoitushommat sujuvat muuallakin - ja jopa paremmin. Mattilanniemessä on ollut aika hiljaista. Yläkerrassa proffien käytävällä ei ole edes valoja. Noh, onneksi reissut ja loma ovat ihan nurkan takana, joten en sentään koko kesää joudu täällä viettämään.

Tämä lomakauden hilpein juttu on ollut liimalaput työhuoneiden ovissa. Saimme ehdottoman ukaasin, että perussiivousta varten pitää ilmoittaa, milloin lomailee. Laitan yleensä oveen lapun kohteliaisuudesta työkavereita ja opiskelijoita varten, jos en aio olla paikalla. Nyt laput ovat ilmestyneet lähes kaikkiin oviin - siivoojia varten! Ilmeisesti työkavereilla ei ole niin väliä, koska kaikki eivät näitä lappuja ole aiemmin harrastaneet. Olen lisäksi hihitellyt sitä, että naapurihuoneiden tohtorit paiskivat töitä, vaikka ovissa lukee, että he ovat lomalla.