arkea ja juhlaa - enimmäkseen sitä juhlaa

Kansantaloustieteen päivien jälkeen pysyin jopa kaksi viikkoa kaupungissa ja aika hyvin myös työpöydän ääressä. Ohjelmaa kuitenkin riitti.

Viime tiistaina oli perinteiset Kauppalaisseuran juhlat. Mulla oli valitettavasti muuta, joten ilmaannuin paikalla juuri sopivasti ruokajonoon. Puheet tosin muistan jo ulkoa, joten osasin ihan hyvin bluffata, että olin niitä kuuntelemassa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Viinivalinta tosin meni hieman pieleen, kun lasiini kaadettiin jotain, jossa luki ”alcohol removed”. Juhlista jatkoimme Sohwille ja Sohwilta alakaupungille. Keskustelunaiheita olivat suklaa, flaksi ja mikroaineisto.

Keskiviikkoaamuna olikin sitten totuuden aika, kun ministeri Paavo Väyrynen vieraili Agorassa. Tiistai-iltana jatkoilla olin uhonnut, että kaikki on sitten Paavoa kuuntelemassa mutta viestini ei ilmeisesti ollut riittävän selkeä, koska luennolla oli tosi vähän porukkaa. Ministerin luento oli mielenkiintoinen. Opin, että Paavo Väyrynen on taas pelastanut maailman nostamalla kestävän kehityksen takaisin kehitysyhteistyön globaalille agendalle.

Torstaina oli vuorossa ranskan opiskelua, ekaa kertaa fuksivuoden jälkeen. Kovin paljon ei irronnut mutta toivottavasti muisti palailee pätkittäin.

Perjantaina aloitimme Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeemme oikein seminaarilla. Seminaarissa oli jopa neljä (4) ulkopuolista osallistujaa. Esittelin jälleen kerran kuvitteellista väitöskirjaani ja hyvin upposi.

Viikonloppuna sain hauskan vieraan, kun Eve tuli kylään, harmillisesti ilman bilekoiraansa Valtsua. Lauantai kului kansantaloustieteen opiskelun parissa, kun Anu opetti ja minä kokkasin. Välillä pidin myös Kyöstille pienluokkaa keittiössä, kun mies ei pärjännyt perusopetuksen puolella. Kysyntä- ja tarjontakäyrät vaativat vähän kertausta. Illalla pidimme perinteiset EU-bileet. Ohjelma ja musiikki olivat perinteisiä. Suurimmaksi seuranpetturiksi osoittautui tällä kertaa Juho, joka ”ei nyt tosiaankaan köh-köh päässyt paikalle”. Ilta jatkui alakaupungilla, ja pääsimme lopulta nakkikioskille jatkoille ja saatille.

Vuoteen 2009 on tähän mennessä mahtunut aikas paljon biletystä ja tilitystä. Soundtrackin ehdottomasti osuvin biisi on:

Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.
Liikaa oot sen varjolla jo varastanut anteeksi.
Mistä sait sen käsityksen, et noin voi tehdä toisille.
Mut se mun täytyy kyllä myöntää, sul on pokkaa ainakin.

Hoilotimme biisiä lauantaiyönä, kun kuulimme taas yhden uuden tarinan. Biisi on siitä hyvä, että se pätee aika suureen osaan miehiä ja molemmilla (love and work) elämän osa-alueilla. Rallattelemme sitä siis luultavasti joskus toistekin.