Viime viikolla mulla alkoi opetus. Opetan aluetaloustieteen syventävää kurssia, jonka informatiivinen nimi on Aluetaloustiede 2.
Oon vetäny sen jo kerran aiemmin, joten luulin, että menee ihan kevyesti. Eipä ole mennyt. Oon ilmeisesti unohtanu aktiivisesti kurssin sen osuuden, jota en käytä työssäni. Olen siis nöyränä lukenu kurssikirjoja uudestaan. Alku on ollu aika tahmea ja se näkyy osallistumisprosentissa luennoilla - harmittaa! Noh, toivottavasti saan vähän tsempattua, kun tulee mulle tutumpaa asiaa ja päästään vuorovaikutteisempaan toteutukseen.
Eilen tein luennolla sellaisen pedagogisen eksperimentin, että puhuin kilpaa (tai dialogissa) nobelisti Paul Krugmanin kanssa. Noh, ei se oikeastaan ollut niin hieno eksperimentti. Mä puhuin ensin ja katsoimme sitte Krugmanin nobel-luentoa netistä ja sitten mä jatkoin siitä. Osui ihan täydellisesti opetussuunnitelmaan tuo video!
Luento ja eksperimentti menivät lopulta harmillisesti komiikan puolelle, kun ravasin valokatkaisijan ja koneen väliä. Kompastuin jatkojohtoon ja kaaduin rähmälleni opettajan pöydän taakse. Oijoi, onneksi ei sattunut! Tarkkaavaiset opiskelijani eivät reagoineet juuri mitenkään.
Tällä viikolla on juhlittu ylioppilaskunnan 75-vee synttäreitä. Tiistaina kävin tsiigaamassa uutta Sillijuhlat -taideteosta ja syömässä kakkua. Lauantaina on sitten mun perinteinen joulu eli JYY:n vuosijuhla. Joulumieli on vielä aika maltillinen, koska en oo kerinny valmistautua eli hössöttää yhtään. Mulle ei oo oikein sopivia vaatteita eikä kenkiä enkä oo ehtiny edes kampaajalle. Saa nähdä, mitähän tästäkin tulee!
torstaina, maaliskuuta 26, 2009
keskiviikkona, maaliskuuta 18, 2009
korkeakoulupolitiikkaa ja lisää juhlintaa
Konneveden reissun jälkeen olen tehnyt ahkerasti töitä ja muita hommia. Nyt täytyy kuitenkin päivittää uusimmat kuulumiset korkeakoulupolitiikasta ja bileistä - nehän ovat kuitenkin blogini ydin!
Yliopistossa työskentely on viime aikoina ollut aika jännää. Olen monta kertaa todennut, että ensi vuoden alusta tämä yliopisto sitten loppuu ja me kaikki saadaan potkut. Noh, en oikeasti ole noin ahdistunut yliopistolain uudistuksesta vaan lähinnä ihmeissäni muutoksesta.
En pelkää, että markkinavoimat syövät yliopiston. Se on ihan propagandaa! Olen ensisijaisesti huolissani kahdesta asiasta:
1) rehtorin ja hallituksen rajattomasta vallasta
2) henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista yliopiston hallinnossa.
Tulevaisuudessa kollegio valitsee hallituksen ja hallitus valitsee rehtorin. Kollegio pääsee ilmeisesti käsittelemään tilinpäätöstä. Yliopistossa on paljon muutakin kuin tilinpäätös ja hallituksen pitäisi olla päätöksistään meille kaikille vastuussa. Uuteen lakiin valmistaudutaan meidänkin yliopistossa ja linja on aika huolestuttava. Henkilöstön edustus ja vaikutusmahdollisuudet karsitaan ihan minimiin. En ymmärrä, miksi yliopisto ei halua käyttää henkilöstössä olevaa osaamista hyödykseen.
Olen viime viikolla Tieteentekijöiden liiton neuvottelupäivillä. Siellä selvisi, että jossain yliopistoissa jopa pohditaan henkilöstön osallistumismahdollisuuksia - eikä vain niiden karsimista.
Neuvottelupäivät olivat muutenkin ihan antoisaa ja hauskaa. Seminaaripäivän jälkeen vierailimme eduskunnassa ja vietimme iltaa hyvän ruoan äärellä. Opin taas kaikenlaista uutta myyristä, punkeista ja kielen oppimisesta - uskomattomia asiantuntijoita! Jossain vaiheessa iltaa jouduin puolustamaan hallitusta (siis Suomen hallitusta) ihan itekseni kaikkia muita vastaan. Aamulla olikin jotenkin sellainen olo, että on ollut tappelussa.
Eilen oli yliopiston vuosijuhla. Juhlimme 75-vuotiasta yliopistoa aika vaisusti. Juhlan ohjelma oli hyvä mutta ruokapuoli oli varsin niukka. Ilta jatkui Sohwilla, jossa minä ja Saija ilmeisesti juhlimme koko yliopiston puolesta, kun kaikki muut häippäsivät ajoissa kotiin.
Yliopistossa työskentely on viime aikoina ollut aika jännää. Olen monta kertaa todennut, että ensi vuoden alusta tämä yliopisto sitten loppuu ja me kaikki saadaan potkut. Noh, en oikeasti ole noin ahdistunut yliopistolain uudistuksesta vaan lähinnä ihmeissäni muutoksesta.
En pelkää, että markkinavoimat syövät yliopiston. Se on ihan propagandaa! Olen ensisijaisesti huolissani kahdesta asiasta:
1) rehtorin ja hallituksen rajattomasta vallasta
2) henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista yliopiston hallinnossa.
Tulevaisuudessa kollegio valitsee hallituksen ja hallitus valitsee rehtorin. Kollegio pääsee ilmeisesti käsittelemään tilinpäätöstä. Yliopistossa on paljon muutakin kuin tilinpäätös ja hallituksen pitäisi olla päätöksistään meille kaikille vastuussa. Uuteen lakiin valmistaudutaan meidänkin yliopistossa ja linja on aika huolestuttava. Henkilöstön edustus ja vaikutusmahdollisuudet karsitaan ihan minimiin. En ymmärrä, miksi yliopisto ei halua käyttää henkilöstössä olevaa osaamista hyödykseen.
Olen viime viikolla Tieteentekijöiden liiton neuvottelupäivillä. Siellä selvisi, että jossain yliopistoissa jopa pohditaan henkilöstön osallistumismahdollisuuksia - eikä vain niiden karsimista.
Neuvottelupäivät olivat muutenkin ihan antoisaa ja hauskaa. Seminaaripäivän jälkeen vierailimme eduskunnassa ja vietimme iltaa hyvän ruoan äärellä. Opin taas kaikenlaista uutta myyristä, punkeista ja kielen oppimisesta - uskomattomia asiantuntijoita! Jossain vaiheessa iltaa jouduin puolustamaan hallitusta (siis Suomen hallitusta) ihan itekseni kaikkia muita vastaan. Aamulla olikin jotenkin sellainen olo, että on ollut tappelussa.
Eilen oli yliopiston vuosijuhla. Juhlimme 75-vuotiasta yliopistoa aika vaisusti. Juhlan ohjelma oli hyvä mutta ruokapuoli oli varsin niukka. Ilta jatkui Sohwilla, jossa minä ja Saija ilmeisesti juhlimme koko yliopiston puolesta, kun kaikki muut häippäsivät ajoissa kotiin.
torstaina, helmikuuta 26, 2009
postikortti Konnevedeltä
Terveiset Konnevedeltä!
Oon ollu täällä nyt maanantaista asti väitöskirjan kanssa. Oon syöny, nukkunu ja käyny saunassa. Ruoka on hyvää. Väitöskirja on käyttäytyny ihan nätisti, joten ehkä sen kanssa voisi lähteä matkoille toistekin. Työhuoneeni on ihan kiva, koska seinällä on Esa K:n valokuva. Paikallisiin asukkaisiin en oo juuri tutustunu, kun täällä hotellialueella on riittänyt puuhaa. Iltaelämä on ollu hiljaista mutta ehkä sitä nyt viikon kestää. Eilen kävin vastarannalla ottamassa aurinkoa, aika hyvä biitsi! Oon nähny myös villielukoita eli kaks oravaa (tai saman oravan kaks kertaa) ja yhden hämähäkin.
terveisin,
Signe
P.S. Väitöskirja lähettää terkkuja!
Oon ollu täällä nyt maanantaista asti väitöskirjan kanssa. Oon syöny, nukkunu ja käyny saunassa. Ruoka on hyvää. Väitöskirja on käyttäytyny ihan nätisti, joten ehkä sen kanssa voisi lähteä matkoille toistekin. Työhuoneeni on ihan kiva, koska seinällä on Esa K:n valokuva. Paikallisiin asukkaisiin en oo juuri tutustunu, kun täällä hotellialueella on riittänyt puuhaa. Iltaelämä on ollu hiljaista mutta ehkä sitä nyt viikon kestää. Eilen kävin vastarannalla ottamassa aurinkoa, aika hyvä biitsi! Oon nähny myös villielukoita eli kaks oravaa (tai saman oravan kaks kertaa) ja yhden hämähäkin.
terveisin,
Signe
P.S. Väitöskirja lähettää terkkuja!
maanantaina, helmikuuta 23, 2009
arkea ja juhlaa - enimmäkseen sitä juhlaa
Kansantaloustieteen päivien jälkeen pysyin jopa kaksi viikkoa kaupungissa ja aika hyvin myös työpöydän ääressä. Ohjelmaa kuitenkin riitti.
Viime tiistaina oli perinteiset Kauppalaisseuran juhlat. Mulla oli valitettavasti muuta, joten ilmaannuin paikalla juuri sopivasti ruokajonoon. Puheet tosin muistan jo ulkoa, joten osasin ihan hyvin bluffata, että olin niitä kuuntelemassa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Viinivalinta tosin meni hieman pieleen, kun lasiini kaadettiin jotain, jossa luki ”alcohol removed”. Juhlista jatkoimme Sohwille ja Sohwilta alakaupungille. Keskustelunaiheita olivat suklaa, flaksi ja mikroaineisto.
Keskiviikkoaamuna olikin sitten totuuden aika, kun ministeri Paavo Väyrynen vieraili Agorassa. Tiistai-iltana jatkoilla olin uhonnut, että kaikki on sitten Paavoa kuuntelemassa mutta viestini ei ilmeisesti ollut riittävän selkeä, koska luennolla oli tosi vähän porukkaa. Ministerin luento oli mielenkiintoinen. Opin, että Paavo Väyrynen on taas pelastanut maailman nostamalla kestävän kehityksen takaisin kehitysyhteistyön globaalille agendalle.
Torstaina oli vuorossa ranskan opiskelua, ekaa kertaa fuksivuoden jälkeen. Kovin paljon ei irronnut mutta toivottavasti muisti palailee pätkittäin.
Perjantaina aloitimme Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeemme oikein seminaarilla. Seminaarissa oli jopa neljä (4) ulkopuolista osallistujaa. Esittelin jälleen kerran kuvitteellista väitöskirjaani ja hyvin upposi.
Viikonloppuna sain hauskan vieraan, kun Eve tuli kylään, harmillisesti ilman bilekoiraansa Valtsua. Lauantai kului kansantaloustieteen opiskelun parissa, kun Anu opetti ja minä kokkasin. Välillä pidin myös Kyöstille pienluokkaa keittiössä, kun mies ei pärjännyt perusopetuksen puolella. Kysyntä- ja tarjontakäyrät vaativat vähän kertausta. Illalla pidimme perinteiset EU-bileet. Ohjelma ja musiikki olivat perinteisiä. Suurimmaksi seuranpetturiksi osoittautui tällä kertaa Juho, joka ”ei nyt tosiaankaan köh-köh päässyt paikalle”. Ilta jatkui alakaupungilla, ja pääsimme lopulta nakkikioskille jatkoille ja saatille.
Vuoteen 2009 on tähän mennessä mahtunut aikas paljon biletystä ja tilitystä. Soundtrackin ehdottomasti osuvin biisi on:
Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.
Liikaa oot sen varjolla jo varastanut anteeksi.
Mistä sait sen käsityksen, et noin voi tehdä toisille.
Mut se mun täytyy kyllä myöntää, sul on pokkaa ainakin.
Hoilotimme biisiä lauantaiyönä, kun kuulimme taas yhden uuden tarinan. Biisi on siitä hyvä, että se pätee aika suureen osaan miehiä ja molemmilla (love and work) elämän osa-alueilla. Rallattelemme sitä siis luultavasti joskus toistekin.
Viime tiistaina oli perinteiset Kauppalaisseuran juhlat. Mulla oli valitettavasti muuta, joten ilmaannuin paikalla juuri sopivasti ruokajonoon. Puheet tosin muistan jo ulkoa, joten osasin ihan hyvin bluffata, että olin niitä kuuntelemassa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Viinivalinta tosin meni hieman pieleen, kun lasiini kaadettiin jotain, jossa luki ”alcohol removed”. Juhlista jatkoimme Sohwille ja Sohwilta alakaupungille. Keskustelunaiheita olivat suklaa, flaksi ja mikroaineisto.
Keskiviikkoaamuna olikin sitten totuuden aika, kun ministeri Paavo Väyrynen vieraili Agorassa. Tiistai-iltana jatkoilla olin uhonnut, että kaikki on sitten Paavoa kuuntelemassa mutta viestini ei ilmeisesti ollut riittävän selkeä, koska luennolla oli tosi vähän porukkaa. Ministerin luento oli mielenkiintoinen. Opin, että Paavo Väyrynen on taas pelastanut maailman nostamalla kestävän kehityksen takaisin kehitysyhteistyön globaalille agendalle.
Torstaina oli vuorossa ranskan opiskelua, ekaa kertaa fuksivuoden jälkeen. Kovin paljon ei irronnut mutta toivottavasti muisti palailee pätkittäin.
Perjantaina aloitimme Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeemme oikein seminaarilla. Seminaarissa oli jopa neljä (4) ulkopuolista osallistujaa. Esittelin jälleen kerran kuvitteellista väitöskirjaani ja hyvin upposi.
Viikonloppuna sain hauskan vieraan, kun Eve tuli kylään, harmillisesti ilman bilekoiraansa Valtsua. Lauantai kului kansantaloustieteen opiskelun parissa, kun Anu opetti ja minä kokkasin. Välillä pidin myös Kyöstille pienluokkaa keittiössä, kun mies ei pärjännyt perusopetuksen puolella. Kysyntä- ja tarjontakäyrät vaativat vähän kertausta. Illalla pidimme perinteiset EU-bileet. Ohjelma ja musiikki olivat perinteisiä. Suurimmaksi seuranpetturiksi osoittautui tällä kertaa Juho, joka ”ei nyt tosiaankaan köh-köh päässyt paikalle”. Ilta jatkui alakaupungilla, ja pääsimme lopulta nakkikioskille jatkoille ja saatille.
Vuoteen 2009 on tähän mennessä mahtunut aikas paljon biletystä ja tilitystä. Soundtrackin ehdottomasti osuvin biisi on:
Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.
Liikaa oot sen varjolla jo varastanut anteeksi.
Mistä sait sen käsityksen, et noin voi tehdä toisille.
Mut se mun täytyy kyllä myöntää, sul on pokkaa ainakin.
Hoilotimme biisiä lauantaiyönä, kun kuulimme taas yhden uuden tarinan. Biisi on siitä hyvä, että se pätee aika suureen osaan miehiä ja molemmilla (love and work) elämän osa-alueilla. Rallattelemme sitä siis luultavasti joskus toistekin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)