Palasin eilen kotiin lomalta klo 23.50 otsatukka krepattuna ja naama lasten kasvoväreillä sotkettuna. Tuli lomailtua sitten ihan loppuun asti. Mustelmia, univelkaa, sekalaisia ruhjeita ja paukamia on tullut käsittämätön määrä, mistä päätellen olen ilmeisesti lomaillut.
Joskus aamupäivän aikana sain viimein kammettua itseni tänne työpaikalle. Hommalistalla oli sähköpostin siivousta ja kollegan lahjakeräykseen osallistuminen. Avasin koneen, jätin sen miettimään omiaan ja lähdin etsimään lahjakeräyksen organisoijaa eli Juttaa. Jutta löytyi viimein atk-luokasta. Ja oli siellä moni muukin henkilökuntaan kuuluva. Yhdellä oli kone rikki, toisella ei toiminut verkko ja kolmannella ei ollut huonetta ollenkaan. Kuinkahan monessa työpaikassa on varaa pitää ihmisiä päiväkausia ilman asiallisia työtiloja?
Pehmeä lasku työntekoon jatkuu huomenna väitöstilaisuudella ja karonkalla. Käsittelyssä oleva väitöskirja ei olekaan ihan mikä tahansa värityskirja vaan 9 artikkelia sisältävä melkein 300-sivuinen tiiliskivi. Jännityksellä odotamme, kuinka paljon alle kuusi tuntia sen läpikäyminen huomenna kestää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti